Blogi - Asunto ja järkevä matematiikkaa

10.12.2024

Luin artikkelin erään ekonomin laskelmista. Siinä todettiin että olisi järkevää omistaa talo. Varmasti on, jos elämää punnitsee rahassa. Jalostunut järkevyys eli varsinainen älykkyys on kuitenkin laajempaa kuin pelkkä hyötyä tavoitteleva rationaalisuus: elämä voi nimittäin valua hukkaan, jos menee "naimisiin" talonsa kanssa pelkästään taloudellisista syistä.

Valinnoilla on aina hintansa, kuten myös valintojen paljoudella. Jokaista asiaa ei voi punnita rahassa, mutta jotkut asiat täytyy punnita rahan kautta. Erilaiset mittaustavat ovat osa inhimillistä älykkyyttä, joten elämän puntarointi yksipuolisella "järkevyydellä" on ontuvaa. Emme siis voi ikinä täysin tietää onko "järkevää" omistaa taloa vai ei. Jälkiviisauskaan ei toimi, koska ihminen värittää ja sekoittaa omat valintansa tuurin lähes huomaamattaan.

Yllämainittu "rationaalisen järjen" määritelmä, eli onko kotini taloudellisesti tuottoisa vai ei, perustuu siihen, että hyvä elämä löytyisi jotenkin taloudellisesta voitosta. Ehkä se löytyy, ehkä ei löydy. On hyvä pitää mielessä että esimerkiksi itsemurhat eivät katso varallisuutta. Toisaalta kehitysmaiden ghettoissa onnellisuus on laaduttomampaa. Tuhatvuotta sitten ei osattu edes mielikuvitella asioista, jotka ahdistavat tänään.

Talo ja koti ovat tietysti kaksi eri asiaa. Koti on syvällisempi paikka kun pelkkä talo, mutta ei mitenkään yksiselitteisesti. Talon luonne ja sen merkitys muuttuu sen kautta keitä siinä asuu. "Kodin hengetär" on esimerkki naisesta, joka tuo taloon kodin tunnelmaa, eikä kaikissa meissä asu "kodin hengetärtä". Joistain taas tulee elämän myötä "kodin hengettäriä". Jotkut eivät missään nimessä tahdo olla "hengettäriä". Jokainen täyttäköön mielikuvituksellaan mitä "hengetär" on. Myös lapsi tuo merkitystä taloon.
En tiedä mitä hyvän elämän oppaat näistä asioista väittävät.. 

Eksyin matematiikan poluille kun aloin muistella vektoreita ja matriisilaskentaa. Isoveli yllytti vielä tensoreilla. Populaaritieteilijä kääntäisi pohdintamme kömpelösti näin: vektori on kurssi, matriisi muoto, ja tensori jännite. Tensori ei ole skalaari eli täsmämitta, mutta kuitenkin jotain, mikä säilyttää muotonsa koordinaatiomuutoksissa, eli tensori toimii vanhan geometrian lainalaisuudessa, mutta ei enää uuden kanssa ainakaan täysin. Vektori on 2d laskentaa, matriisi 3d laskentaa ja tensori n-ulottuvuutta, jonka aksioomat eli oletusarvot pohjaavat käytännöllisyyteen. Arkisemmin sanottuna: minulla on matematiikan kautta työkaluja joiden avulla voin laskea miten nyrkkeilysäkki heiluu kun lyön sitä (lyönnin kurssi ja osuman liikkeen muoto tietyssä koordinaatistossa), mutta ne eivät vielä paljasta vitutukseni määrää (jännitettä mikä vartalostani iskuun välittyy). Eli jännite toimii omien rajojensa sisällä, mutta jostain tuntemattomasta (psykofyysisestä) syystä.
Minua ja tekniikkoja kiinnostaa miten lyönnistä tulee mahdollisimman tehokas, psykologia kiehtoo lyömisen ympärillä tapahtuva tunneajattelu, filosofia kiinnostaa totuus eli miksi asiat ovat miten ovat; mitä merkitystä sillä on että hakkaan säkkiä.

On lopulta vaikeaa antaa erilaisia matemaattisia arvoja kodille. Taloudellinen arvo on tietysti ilmeinen: se perustuu yhteiskunnan realiteetteihin (asioihin joita voi yrittää markkinatalouden puitteissa ennakoida), eli sitä voi laskea puhtaan matematiikan opeilla, mutta metafyysiset arvot, kuten esimerkiksi kodin kauneus (onko kodin kauneus kodissa itsessään vai katsojassa) kuuluvat henkisyyden piiriin. Pelkkä matematiikkaan perustuva järjenkäyttö on siten henkisessä mielessä kapeaa. Sitoutuminen tiettyyn taloon on psykologisesti paljon muutakin kuin rahan laskemista ja voittojen odottamista. Onko talo koti vai järjen jatko ja väline? Luultavasti vähän sekä että.